Olen, olemme, tragikoomisia hahmoja. Hento muistijälki, kokemus ja reaktiot. Surullisen hahmon klovneja. Kuljetamme lyhyen hetken geenikasaamme ajassa.. Ja ystävät, tai mitä he ovat, lähtevät kuin hauki rannasta, koska olemme ja emme ole, ehdollisia. 

 Höyhentä, pinnaa tarvitaan, ettei viinakramppi iske. Usean päivän aleneva alkoholikäyrää. 

 Sain oudon, sairaan kirjeen. Eikö hän todella muista, mitä oikeasti tapahtui? "Hommaa koira. Se pystyy olemaan uskollinen." Joopa. Aurinko paistaa, viinapirut ja yleinen syyttäjä ovat ties missä nuolemassa haavojaan. Ja nyt...liikenteeseen...