Vaihto torin vieressä. Bussikuski hymyili alkukantaisesti. Kymmenen tuntia kotona Marian kanssa kahden! Viiniä.. Ja vaimon tekemä salaatti. 

 Heti kotioven avattuaan mies tiesi, että jotain puuttui. Koti oli muuttunut asunnoksi. Kamat olivat paikoillaan. Hän päästi vaakuvan äänen: Maria. 

 Näki pöydällä lapun. "Kyllästyin jo kuukausia sitten meihin. Vihaan sinua. Pidä romut, ole hyvä! Etsin jotain parempaa. Älä sinä etsi minua." 

 Runoilija istui vanhassa puistossa. Vain hän, viinitykit ja satumaailma. Jos kaikki muut ihmiset vain katoaisivat salaperäisesti. Linnut, villieläimet. valtaisivat nopeasti kaupungin. Hän soppailisi itsekseen aavekaupungissa ja eräänä iltana.. autiota Hämeenkatua lähestyisi tuntematon nainen.. Hän otti kulauksen viiniä. Ja mitä jos sitten.. 

 Vanhus oli taas hautausmaalla. Ohitse meni nuoripari käsikkäin. Nainen tunsi kateutta ja sääliä. Miksi niin monet seurustelevat tulivatkaan hautausmaalle? Tsirp.. .. Valle.. Tsirp, hän kutsui varista. Ja Valle lennähti tarkkailupaikaltaan vanhuksen eteen. Sai hyvää pullaa. Vaihtelua ruokavalioon.. 

 Kauppaneuvos tunsi turhuuden ja riittämättömyyden laskeutuvan ylleen. Hän osti kioskilta raaputusarvan. Energia ja kiihko. Ei voittoa. Mies tiesi, peli oli kohta pelattu. 

 Aurinko valaisi osan kaduista. Varjoisalta pihalta kuului tyttöjen huuto: Läpikulku kielletty!