Tuulista. Varpuselle ruokaa. Toinen lennähti eteeni. Tsirp, sanoi kuin hämmästyneenä. Sai kourallisen silppua.

 Keltanaamainen lääkäri, mummoankan näköinen makkaramaha, perseensä äänteli. Tohtoriopiskelija. Vielä vähän aikaa sitten laski alleen, itkeskeli. Liittyi puolueeseen, oppi sosiaalisen naurun, kopeuden höpöpuheet. Lainaukset ja varastamisen toisten teksteistä. Siinä kaupunkireissun saalis. Niin joo, no.. Kävin uimassa, tapasin äitimuorin. Lähetin hymynaaman ystävälle.

 

 En ostanut eilen Junamiestä. Sisäistin seuraavan päivän filosofian jokin aika sitten. En myöskään pannut outoa naista,  joka tarjosi.  Mitä panon jälkeen? Kiitos ja näkemiin. Tai, soitellaan. Älä ole kyyninen! En olekaan. Lasi ei ole puolityhjä tai täysi. Se on vain puolillaan.

 Seksi, yliarvostettu. Toki sekin viestintää, jos halu on molemmilla. Muuten turhake. Kyllästymisen ja pettymyksen airut. Seuraava päivä ei tule.. Kyllä se tulee.